Miksi Z-sukupolven kannattaisi kiinnostua tulevista eläkkeistä?
Ennen kesätyötäni Ilmarisella käsitykseni suomalaisesta eläkejärjestelmästä oli aika klassinen. Silloin harvoin, kun olin miettinyt eläkettä, ajatukseni olivat suunnilleen tällaisia: eläkkeelle en pääse ikinä ja eläkettä minulle ei riitäkään. Jo nyt nykyisille suurien ikäluokkien eläkeläisille maksetaan eläkkeet tämän päivän työntekijöiden palkoista.
Kesän aikana kuitenkin opin, että työtekijän palkasta lähtevä TyEL-maksu tai yrittäjän YEL-vakuutuksen tarkoituksena ei ole olla ”suora sijoitus indeksirahastoon”, vaan ne ovat ennen kaikkea osa sosiaaliturvaa. Esimerkiksi yrittäjän YEL-vakuutus vaikuttaa eri elämäntilanteissa tarvittaviin kelan päivärahoihin tai työntekijän sairastuessa TyEL-maksujen avulla varmistetaan hänen mahdollinen paluunsa työelämään.
Kesätyön ensimmäisillä viikolla kirjauduin kesätyökaverini kanssa OmaEläkeeseen tarkistamaan, kuinka paljon tätä huikeaa eläkettä oli kertynyt nuoren työurani aikana. Eläkettä oli kertynyt jo huimat 107 euroa kuukaudessa, mikä ei vielä paljoa kata. Varovaisen ja optimistisen arvion mukaan minulla on kuitenkin vielä monta kymmentä vuotta työelämää jäljellä ja aikaa kasvattaa tuota summa.
Vastuullinen tulevaisuus ja eläkeyhtiöt kulkevat käsikädessä
Yhteiskuntana meidän tulee olla hereillä siinä, että me nuoret aikuiset olemme työkykyisiä myös tulevaisuudessa. On ensiarvoisen tärkeää, että myös tulevaisuudessa riittää niitä tekijöitä, jotka kykenevät kerryttämään yhteistä eläkepottia. Vastuullinen ja kannustava työelämäpuhe on tässä merkittävässä roolissa. Mielestäni pitkään työelämässä olleiden tulisikin miettiä sitä, miten työelämästä puhutaan. Onko työelämä aina vaan kuormittavaa ja sairastuttavaa, vai voisiko se lähtökohtaisesti olla jopa inspiroivaa ja suorastaan mukavaa?
Kesätyö eläkeyhtiössä avasi silmiäni sille, kuinka merkittävässä roolissa eläkeyhtiöt ovat suomalaisten yritysten omistajina. Suomalaisten eläkerahojen sijoittajina eläkeyhtiöt ovat etulinjassa tekemässä vastuullisia sijoituspäätöksiä. Tämä osaltaan on ohjamaassa markkinoita kohti parempia ratkaisuja myös luonnon, ympäristön ja ilmaston näkökulmasta. Vastuullinen työikäinen seuraa, miten työeläkeyhtiöt eläkerahoja sijoittavat.
Tulevaisuudessa seuraan kertyvää eläkettäni – seuraa sinäkin!
Tällä hetkellä kaikki isovanhempani ovat jo vanhuuden kynnyksellä. Aikaisemmin heidän varautumisensa vanhuuden eläkepäiviin on tuntunut vanhusten höpinältä, mutta nyt heidän ratkaisujaan katsoo jo aivan eri silmin. Pitkien työurien lisäksi, kaikki isovanhempani ovat kerryttäneet eläkkeen lisäksi omaisuutta, joka on ollut osaltaan takaamassa heille mukavat eläkepäivät. Nykyään seniorikodissa chillaileva pappani onkin todennut että ”eurot juoksee, minä huilaan”.
Vaikka eläkepäivät Espanjan rannikolla tuntuvat vielä kaukaiselta ajatukselta, nykyään ymmärrän sen, että on taloudellisesti järkevää seurata omaa kertyvää eläkettä. Kun on realistinen käsitys siitä, paljonko eläkettä kertyy kultakin työvuodelta, huoli eläkkeen riittävyydestä hälvenee. Lisäksi käsitys eläkkeen määrästä motivoi varautumaan tulevaisuuteen muillakin tavoilla kuin eläkkeen kautta. Z-sukupolvella ei ole vielä 85-vuotiaan pappani tavoin aika huilata, vaan nyt on aika kääriä hihat ja tehdä töitä.
Tulevaisuudessa seuraan kertyvää eläkettäni, seuraa sinäkin!
Lue lisää
Mitä opin kesätyössä enemmän kuin luentosalissa?
Kesätyöntekijät viihtyvät tutkitusti hyvin Ilmarisessa
Lue myös
Kansainvälinen vertailu: Suomen eläkejärjestelmä yhä luotettavin
Ellen Tahkola
Digimarkkinoinnin asiantuntija, kesäharjoittelija Muut blogikirjoitukset kirjoittajaltaLisää aiheesta
Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?
Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.
Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen
Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.
Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi
Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?